Kulttuurihuomioita 1/3

Tällä kertaa ajattelin vähän listata muutamia huomioita – tai ehkä paremminkin käsityksiä ja luuloja – portugalilaisesta kulttuurista. Vertailukohtana on luonnollisesti suomalainen kulttuuri. Kuten kaikissa mun kirjoituksissa, huomiot perustuu muutamiin kokemuksiin eikä välttämättä ole laajemmasti edes totta. Sen linssin kirjoituksiin tosin jokainen tätä blogia lukenut on varmaankin ottanut jo alusta asti. Huomiolista alkoi venyä venymistään, joten päivitys on parempi jakaa osiin. Tässä ensimmäisiä ajatelmia.


- Jos suunnitelmissa on käväistä ostamassa banaania yliopiston vieressä olevasta kaupasta kun luennon alkuun on vartti aikaa, luennolle ei todellakaan ehdi tasaksi. Mulle ei ole vielä oikein selvinnyt mikä sen aiheuttaa, mutta jonossa kuluu aina vähintään vartti, ihan sama kuinka monta ihmistä siinä on edellä. Romantisoiden olisi kiva kuvitella myyjän ja asiakkaiden rupattelevan välissä niitä näitä, mutta täällä Lissabonissa on harvemmin siitä kyse.

- Toisaalta, kun tulet tasan jälkeen 'myöhässä' sinne luennolle, niin ei se todennäköisesti ole kuitenkaan vielä alkanut. Luento alkaa usein siinä kymmentä, viittätoista tai jopa kahtakymmentä yli. Varsinkin, jos suurin osa ei ole heti tasan jälkeen vielä paikallakaan.

- Jos sovitaan joku tapaamisaika, Portugalissa kukaan tuskin olettaa kenenkään olevan siihen aikaan paikalla. Kyse on enemmän siitä onko myöhässä kymmenen minuuttia vai puoli tuntia. Toisaalta toisen odottaminen on ihan luonnollista eikä jalkaa naputeta maata vasten kädet puuskassa. Sillä välin voi vaikka polttaa tupakan ja mennä ostamaan kioskista lisää. Ja lopulta itse myöhästyä vielä enemmän. (Tää on mun mielestä lähinnä pelkästään hyvä puoli, koska en oo koskaan oikein ymmärtänyt minuuttien tuijottamisen päälle)

- Tupakasta puheen ollen, tosi moni polttaa täällä. Suomessa voi laskea tupakoivat kaverit yhden käden sormilla, mutta täällä luvut tuntuu olevan toisinpäin.

- Ja tottakai pilvikin palaa, kun sen käyttö pienissä määrissä on tavallaan laillistakin. Ostaminen ja myyminen sen sijaan ei ole. Silti pilveä tai muita aineita tarjotaan ostettavaksi vähintään kerran melkein joka reissulla keskustaan. Myynnin laittomuuden vuoksi aine voi kuulemma joskus olla oikeasti teetä tai oreganoa. Sen perusteella mitä oon paikallisten kanssa puhunut, oon käsittänyt, että huumeiden viihdekäyttö on paljon yleisempää kuin Suomessa. Eikä nyt puhuta pelkästään pilvestä.

- Ääntä lähtee. Kämppikset pitää usein yhdessä kiljumishuutokonserttia ihan vaan muuten vaan, esimerkiksi kertoessaan työpäivästä tai shoppailuistaan. Skypessä moni kyselee, että mikä niillä on siellä taustalla hätänä, mutta itse asiassa ne vain keskustelee ihan normaaliin tapaan.

- Täällä ei ilmeisesti ole outoa, jos nauraa tai kiroilee kovaan ääneen ollessaan yksin huoneessaan, koska nuo tekee sitä jatkuvasti.

- Niiden mielestä oli varsinkin aluksi ja varmaan vieläkin outoa, että haluan välillä olla yksin suljetun oven takana mun huoneessa. Alussa kämppikset tuli koputtamaan välillä ovelle ja kysymään haluanko tulla viettämään aikaa niiden kanssa. Selitin sitten jossakin vaiheessa erikseen, etten oo surullinen, masentunut enkä vihainen, vaan kaipaan vaan välillä yksinoloa, vaikka mulla on kaikki oikein hyvin. Sain ymmärtäväisen, mutta hämmentyneen vastaanoton.

Portugalilaista perinnekäsityötä eli korkkituotteita

- Näillä on aika hyvät hiilarilukemat päivän ruokalistalla, kun leipä on valkoista vehnäleipää ja samassa ruoka-annoksessa saattaa olla sekä ranskalaiset että riisi.

- Ruoissa ei ole kastiketta. Suomessa on usein riisin, pastan tai muun lisäkkeen kanssa kana-, jauheliha-. vihannes- tai mitä vaan kastiketta. Tai kalaa tai pihviä kastikkeella. Täällä annoksessa on usein lisäkkeen kanssa pihvi tai kala, ei muuta. Lähin kastiketta muistuttava asia on oliiviöljy, jota laitetaan reippaasti.

- Jos perusportugalilaisessa ravintolassa kysyy onko kasvisruokaa, ne ei joko ymmärrä kysymystä tai vastaa, että kalaa on. Perinteisiin ei siis kuulu kasvisruoka, mutta salaatin voi tuurilla saada. Täältä kuitenkin löytyy useampia kasvisravintoloita, mutta ne pitää tietää tai osata etsiä. Kalliimmista ravintoloista luulisi myös löytyvän vihannesta. Sekä vegetaristi- että varsinkin vegaanikaveri on joutuneet venyttämään rajojaan muutamaankin otteeseen.

- Monet jälkiruoat on pieniä ja tosi makeita.

- Ylipäätään portugalilaiset tuntuu syövän suhteessa vähemmän kuin suomalaiset. Ehkä se on yksi syy siihen miksi täällä harvemmin näkee reilusti ylipainoisia ihmisiä.

- Kaveria autetaan. Jos kaverilta lähtee kämppä alta tai on kriisi päällä, tottakai on se asuu toisen luona niin kauan että kaikki taas järjestyy. Elämä on yhteisöllisempää. Tämä näkyy tosi monessa seikassa ja on yksi asioista, joita haluaisin Suomessakin muuttaa samaan suuntaan, jos voisin.

- Hygieniataso on ainakin tässä asunnossa tosi erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi kämppikset pitää pyykkikoriaan kosteassa kylpyhuoneessa ja pahimmillaan sieltä on löytynyt homeiset farkut. Jos keittiöpyyhe on märkä, se jätetään myttyyn keskellä pöytää eikä laiteta kuivamaan. Jos kanankoipi on unohtunut edellisenä iltana mikroon, niin sen voi ihan hyvin syödä seuraavana iltana. (Toisaalta, eipä nuo näytä sen jälkeen pahoinkaan voivan.) Itse asiassa nämä pitää lähes poikkeuksetta ruoan vähintään yön yli kylmällä liedellä.

- Kämpässä on useampi seinä mustassa ja pahimmillaan jopa valkoisessa homeessa, mutta kämppikset ei ymmärtäneet miksi olin siitä vähän kauhuissani. Kaikkihan täällä on enemmän tai vähemmän homeessa, ainakin vanhoista taloista.

- Täällä on tosi paljon rakennuksia, jotka on silmin nähden ihan romahtamispisteessä. En tiedä onko kyse pelkästään rahasta vai samalla myös kiinnostuksenpuutteesta.

Kissalle koti

- Silti, Lissabon on vanhoine rakennuksineen, näköalatasanteineen ja taidepläjäyksineen tosi kaunis. Puhumattakaan muista kaupungeista ja luonnosta kaupunkien ympärillä.

- Asioiden on ihan turha odottaa tapahtuvan samantien. Esimerkiksi kämppikset mietti melkein neljä kuukautta, että "me kyllä kauheasti tarvittais se pesukone tänne". Sillä välin vaatteita pestiin käsin, kavereilla ja jopa monen sadan kilometrin päässä asuvilla vanhemmilla.

- Jos kämppikseltä kysyy onko se valmis lähtemään, vastaus on todennäköisesti joo, jonka jälkeen saattaa alkaa muun muassa suihkuun menemisen valmistautuminen tai kahvinkeitto. Ainakin yksi tupakka pitää polttaa.

- Siitä tupakasta vielä. Sitä poltetaan asunnoissa sisällä.

- Ainakaan tässä asunnossa ei todellakaan ole palovaroittimia. Eikä polttamisen vuoksi voisikaan olla.

- Täältä sää tuorepuristettua appelsiinimehua, joka on puristettu viereisen läänin hedelmistä!