lauantai 22. maaliskuuta 2014

Fadoa, kirsikkalikööriä ja vanhoja tuttuja


Torstaina käytiin vaihtarikaveri Annan kanssa kuuntelemassa fadoa eli portugalin kansallismusiikkia. Mentiin kiertelemään kymmenen aikaan Alfaman alueelle, jossa on paljon fadobaareja ja -ravintoloita, ja löydettiinkin helposti sopivan oloinen paikka ovelta kuuluvan musiikin perusteella. Lauluun tuli sopivasti tauko, joten tarjoilija päästi meidät sisään. Paikka oli aika kotikutoisen oloinen, mutta viihtyisä. Pienen pubin keskellä oli yksi laulaja ja kaksi kitaramiestä, jotka soittivat aina muutaman kappaleen, jonka jälkeen pitivät tauon ja vaihtoivat laulajaa. Laulajat ei olleet järisyttävän hyviä ja esiintyminenkään ei ollut erityisen valovoimaista, mutta ilta oli siitä huolimatta viihdyttävä. Tuntui kuin olisi ollut jonkun kotijuhlissa. Toisaalta fadoon kuuluva kaihoisuus ja melankolisuus ei ehkä välittynyt samalla tavalla kuin parhaissa esityksissä, joten ensi kerralla olisi mukava kuulla ja kokea myös sitä puolta.


Perjantaina taas hauskana yllätyksenä mulle soitti toisen Annan vanhemmat Tuula ja Markku, jotka oli Tuulan siskon Tuijan ja siskonmiehen Pasin kanssa reissun päällä Lissabonissa. Satuin sopivasti olemaan kotosalla, joten mentiin jonkin ajan päästä yhdessä kahville. Oli tosi mukava nähdä pitkästä aikaa! Seitsemänvuotiaasta Annan takapihalla temmeltäneenä ollaan vanhoja tuttuja, mutta viime vuosina näkemiset on jääneet vähemmälle, kun en enää asu Oulussa eikä Annakaan siellä aivan kotikulmillaan. Kahvilassa maisteltiin kahvien lisäksi lissabonilaista makeankirpeää kirsikkaliköörierikoisuutta eli ginjaa tai ginjinhaa, joka perinteisesti juodaan suklaakupista. Kerran mulle neuvoi yksi liköörikojun pitäjä, että pieni kuppi kuuluu ensin juoda puolilleen, jonka jälkeen kuppi loppuine likööreineen laitetaan kokonaisena suuhun ja jyrsitään menemään. Alla olevan kuvan ottoa ennen olen näköjään tehnyt radikaalin etikettivirheen ensikertalaisena.



Viikon hauskuutuksena kämppis Inês lähti pohjoiseen kotikulmilleen ja jätti mulle ja Camilalle kolmikielisen lapun:


"Tytöt, meni pohjoiseen. Jätin joitakin keitetyt pihvejä. Syö! Hyvää houtla minun vauva Márcio. Laittaa hänelle roukaa ja hänellä on vielä hiekkaa. Pallaan lauantaina tai sunnuntaina. Ole hyvä ja älä tee tyhmyyksiä. Varokaa Márcio.

Inês"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti