Porto, otos 1

Myöhään lauantai-iltana saavuttiin Portoon ja aamulla lähdettiin tarkastelemaan miltä kaupunki näyttää. Vastaus oli: sumuiselta. Ulkona suorastaan satoi sumua, mikä tuntui tosi jännältä. Vähän niin kuin joku sumuttaisi spraypullolla kohti kasvoja.

Näkymä hostellihuoneen ikkunasta

Näkyvyyttä riitti kirkon seinustalle asti, mutta torni on jo aika hyvin sumun peitossa.

Kierreltiin säätä uhmaten kaupungilla ja katsottiin mitä löytyy. Löytyi muun muassa monta kirkkoa ja värikkäitä rakennuksia Douro-joen rannassa.

Sé do Porto eli Porton tuomiokirkko on peräisin 1100-luvulta ja muistuttaa puolustuslinnoitusta, jotta kaukana vasemmalla väijyvät viholliset kuvittelisivat, että kaupunki on vartioitu ja suojattu.

 Illalla tehtiin hostellilla täytettyjä paprikoita ja väiteltiin. Kaikki lähti siitä, kun aloin keskustella Davidin kanssa siitä miksi passissa pitää olla mainittuna sukupuoli. Pian muutkin lähti keskusteluun mukaan ja jossakin vaiheessa keskustelu muuttui kiivaaksi saksankieliseksi väittelyksi. Oli kiva olla tilanteessa, jossa ihmiset väittelee ja kiistelee, mutta kenellekään ei tule siitä paha mieli eikä kukaan toisaalta pelkää sanoa mielipiteitään. Yli tunnin pituinen väittely oli kiivasta perusteiden paukuttelemista, naurua ja tuohtumista.

Maanantaina satoi edelleen ja olin onnistunut edellisenä päivänä rikkomaan sateenvarjon. Tunnelma oli siis aika vetinen. Mentiin sateensuojaan kauppahallin tapaiseen paikkaan. Siellä oli hauska seurailla portolaisia ostoksilla.

Kauppahallin virallinen darrakissa

 Jossakin vaiheessa taivas kirkastui, joten päätettiin hypätä ratikkaan ja mennä käymään merenrannalla.

Vanha ratikka. Kukaan paikallinen ei halua käyttää näitä, koska ne on hitaita ja täynnä pällisteleviä turisteja.

Perille päästyä merenrannalla satoi ensin vähän ja sitten ihan järkyttävän paljon. Tuuli oli niin kova, että jos sateenvarjo ei olisi ollut rikki, leijailisin varmaan vieläkin sen varassa taivaalla.

Mentiin myrskysuojaan lounaalle, jossa testasin paikallisen herkun "kevytversiota". Tässä leipäsessä on sisällä kinkkua ja päällä juustoa ja keltaista olutkastiketta. Aito versio francesinha sen sijaan sisältää näiden lisäksi myös pihvin, linguiçaa eli maustettua makkaraa sekä chipolataa eli toisenlaista makkaraa ja kylkeen lyödään vielä ranskalaisetkin. Lihaisan sisällön ansiosta annoksen korkeus muuttuu kaksinkertaiseksi. Kelpais varmaan darrakissallekin.

Ikävä kyllä yllä olevakin kuva liittyy viimeaikaisiin tapahtumiin. Tänään kun olin ravintolassa, erehdyin jättämään mun käsilaukun viereiselle tuolille ja seuraavan kerran kun katsoin sitä, se oli poissa. Edes vastapäätä istuvat Taru ja Iiris ei huomanneet sen nappaamista. Olin tietenkin puolisen tuntia aikaisemmin varoittanut, että kannattaa pitää tavaroistaan hyvää huolta varkaiden takia. Laukun mukana meni muun muassa kännykkä, kotiavaimet ja lompakko eli ei juurikaan naurattanut. Taru ja Iiris oli kuitenkin tosi auttavaisia ja ihania, mistä jäi hyvä mieli. (Opiskelukavereille tiedoksi, Taru havaittu Lissabonissa!) Varovaisuutta liikenteeseen osa 2 :(