Viitta- ja raha-asiaa Portugalista

Global Village -tapahtumassa nappasin kuvan parista portugalilaisesta opiskelijasta, joilla oli paikalliseen opiskelijakulttuuriin kuuluvat asut päällä. Asuja voisi verrata suomalaisiin opiskelijahaalareihin, mutta ulkonäöltään ne on ihan erilaiset. Kokonaisuuteen kuuluu tärkeänä osana viitta, joka saa opiskelijat näyttämään Harry Potterin hahmoilta. Välillä yliopistolla pitääkin katsella valkoisia seiniä ympärillään varmistaakseen, ettei ole Tylypahkassa. J.K. Rowling on itse asiassa asunut Portossa 80-luvulla ja saanut portugalilaisesta opiskelijaperinteestä inspiraationsa Harry Potterin asusteisiin, joten yhdenmukaisuus ei ole ihan sattumaa. Kirjoissa on myös muutamia muita entisistä asuinsijoista muistuttavia piirteitä kuten Luihuisten tuvan perustajan nimi, Salazar Luihuinen. Portugalin edesmenneen diktaattorin nimi oli Salazar.

Tässä kuvassa viitat on vuosikurssia kuvaavasti asetettu joko käsivarrelle tai harteille

Joillakin opiskelijoilla on myös 'haalarimerkkejä' viitoissaan. Suomen tapaan niitä ei kuitenkaan läimitä mitä sattuu minne sattuu. Viitankantaja esitteli mulle jokaisen merkin erikseen ja selvisi, että niiden järjestys, sijainti ja symboliikka on tarkkaan harkittuja. Ylhäältä katsottuna ensimmäiset merkit kuvaa Portugalia, Eurooppaa, isän ja äidin kotikuntia, omaa opiskelukaupunkia, pääainetta ja niin edelleen. Alimmat merkit saa valita vähän vapaammin. Sieltä löytyi esimerkiksi onnenapila, vaihtomaan lippu sekä 'yliopistokummeja' kuvaavat merkit.

Asut on alun perin suunniteltu kuvaamaan sitä, miten yliopistossa kaikki ovat samalla viivalla taustoistaan huolimatta. Samanlaiset asut korostavat yhdenmukaisuutta. Nykypäivänä asukokonaisuus kuitenkin maksaa noin 200 euroa, mikä laittaa miettimään onko symboliikka vähän menettänyt pohjaansa. 200 euroa on iso raha varsinkin pienempituloisille perheille eikä kaikilla välttämättä ole asuun varaa. Portugalin keskipalkka on noin 970 euroa (keskiansiot n. 1140 e), kun taas minimipalkka on vain 485 euroa kuussa (2011). Portugali onkin yksi Euroopan suurimpien tuloerojen maista.

 Évoran matkan arkistoista löytyi pari salakuvaa viittahemmoistakin.

Portugalin taloudellisesta tilanteesta on vähän vaikea saada otetta kun katselee ympärilleen. Tuntuu, että taloudellinen epävakaus on kolhinut joitakin perheitä pahasti, mutta toisaalta taas kaikkien arjessa se ei juurikaan näy. Monilla paikallisilla nuorilla näkee uusimpia älypuhelimia ja muita kalliimpia laitteita, mutta useilta löytyy taskusta myös se halvin malli. On bisnesmaailman puurtajia puvuissaan, mutta samalla monet korkeakoulututkinnon suorittaneet nuoret työskentelee koulutuksensa ulkopuolisissa tehtävissä kuten jäätelökioskilla tai vaatekaupassa tai suunnittelee työttöminä muuttoa ulkomaille. On paljon vanhoja upeita rakennuksia, mutta myös monia vanhoja ja ränsistyneitä. Varaa ei tunnu olevan edes purkamiseen. On halvempaa täyttää ikkunat tiilillä, ettei rakennus romahda – tai toivoa parasta.